Maija Maura M. Tuomaala

Vaalityö ehdokkaana ja kunnallisjärjestön toiminnanjohtajana – kohtasivatko ne?

Maija Tuomaalan kohtaamisia – sunnuntaina 25. maaliskuuta 2007 klo 0.16 – kirjoittanut Maija Maura M. Tuomaala

Sain 186 ääntä ja yön synkkinä tunteina olen pohtinut, miksi luvun perästä puuttuu nolla tai jopa kaksi nollaa.

Käytin taannoisissa eduskuntavaaleissa työaikaani sellaisten vaalitilaisuuksien järjestämiseen, joihin en itse voinut osallistua ehdokkaana – työnantaja yhteistyökumppaneineen tarkoitti tilaisuudet muille. Ehkä niistä tuli äänestäjille sellainen kuva, että nuo muut on jo ennalta asetettu edelleni ehdokashierarkiassa. Jos olisin töissä jossain muualla kuin Tampereen vihreässä kunnallisjärjestössä, tätä selitysoletusta ei voisi esittää.

Ehdokkuus auttoi minua joka tapauksessa työssäni: havaitsin paremmin, missä piirin ja kotikaupungin kampanjatapahtumat tarvitsivat apuani muun muassa esitteiden asetteluun, tapahtuman toteuttamiseen ja lisäväen kutsumiseen talkoisiin. Ehdokkaana pääsin myös joissain tilanteissa tekemään kampanjatapahtumissa sellaista, mitä en olisi ehkä päässyt pelkästään toiminnanjohtajana tekemään. Ilman ehdokkuutta olisin joutunut patistamaan muita ehdokkaita paljon useammin ja enemmän kuin nyt, kun saatoin patistaa aukkopaikkoihin itseni.

Työni on osa-aikainen ja luulisi, että siitä saa helposti aikaa omaan vaalikampanjaan, mutta päällekkäisyyksiä näinkin tuli ja vaikeita valintatilanteita. Olin tapahtumissa tietenkin valmiiksi paikalla työnä tekemieni valmistelujen jälkeen. Kun sitten harrastin omalla ajalla tuon valmistelemani tapahtuman verran omaa kampanjointia (tai työajalla tapahtuman taustajärjestelyjä muiden esiintyessä, jos ei kyseessä ollut minunkin kampanjatilaisuuteni), olin usein aika poikki talkoina tehdyn tapahtuman purkamisen jälkeen.

Minun osuuteni ei päättynyt siihen. Tapahtuman jälkityöt eli tapahtuman purkamisen jälkeiset toimiston järjestämistehtävät ynnä muut kuuluivat usein minulle vielä kaiken päälle – toki palkkatyönä -, joten tein niitä toimistolla vielä, kun muut olivat jo kauan olleet poissa. Muut kunnallisjärjestön juoksevat asiat piti tietenkin muistaa myös hoitaa mahdollisimman hyvin ja ajallaan kampanjankin aikana, niin kuin muissakin työpaikoissa työskentelevien oli tehtävä työnsä. Niinpä vaalikampanja, toiminnanjohtajan tehtävät ja vihreän yhdistystoiminnan harrastaminen täyttivät valveisen ajan lisäksi ainakin muistamani unet, ehkä myös ne unet, joita en muista.

Olin ilokseni ehdokkaana mukana sellaisissakin tapahtumissa, joiden järjestelyista huolehtivat muut. Paikalliset toimijat ja eri ehdokkaiden tukiryhmäläiset huolehtivat tilaisuuden sujumisesta ainakin silloin kun kampanjoin Kyröskoskella, Nokialla, Lempäälässä, Ylöjärvellä, Pälkäneellä, Vammalassa ja Hämeenkyrössä.

Pirkanmaan Vihreän Liiton vaalipäällikkö Simo Ruottinen ja toiminnanjohtaja Tiina Kanninen organisoivat Tampereelle vaalimökin lisäksi syksystä vaaleihein tilaisuuksia, joista joihinkin minäkin osallistuin myös työpanoksellani Tavin toiminnanjohtajana, mutta enimmäkseen vain omalla ajallani ehdokkaana. Tamperelaiset toritapahtumat olivat järjestelyvastuullani työn puolesta, mutta omalla ajallani kampanjoin niissä taukoja lukuunottamatta koko tilaisuuden ajan.

Omalla ajallani organisoin yksin tai yhteistyössä muiden kanssa naisten vaalikamppailua: Tampereen Seudun Vihreät Naiset ry:n, Vihreät Naiset ry:n ja Pirkanmaan NYTKIS – naisjärjestöt yhteistyössä -verkoston tapahtumia oli syksystä vaaleihin koko joukon toista mokomaa.

Monia kampanjatilaisuuksia oli niin, että en osallistunut niihin missään ominaisuudessa, moniin osallistuin kuin kiinnostavaan politiikan harrastamiseen muutenkin eli täysin rahkein. Paljon muutakin oli, eikä kaikki sentään liittynyt vaaleihin.

Viime viikolla hoidin jonkin verran juoksevia asioita. Ruumiillista työtä tein rutkasti sen jälkeen, kun piirin toiminnanjohtaja Tiina Kanninen oli tehnyt piirin osalta osuutensa toimistolla säilytettävien kampanjatavaroiden järjestämiseksi paikoilleen. Järjestin varaston sellaiseen kuntoon, että sieltä löytää tarvitsemansa. Viimeistelyn teen tuonnempana.

Raahasin torstai-iltana kylttejä. Siirsin Tampereen vihreiden kyltit yksi kerrallaan käytävän seinustalta, jonne ne oli tuotu vaali-iltana, varastoon paikalleen. Osan matkaa kuljetin niitä ajat sitten toimistolle kirpparilta hankkimallani golf- tai kauppakärryllä. Kyltit ovat painavia, joten myös kylttiryhmät ansaitsevat painavat kiitokset – KIITOKSET Pirjolle ja Otolle, Heidille ja Sallalle, Elinalle ja taas Otolle, taas Pirjolle ja nyt Markulle! – kylttien paikoilleen viemisestä 28.2. ennen iltapäivää ja pois noutamisesta 18.3. illalla.

Vaalien jälkeisiä muutenkin: Mennä viikolla nukuin paljon. Tänään kävin palauttamassa väikkärihankkeeni helsinkiläiskirjat kirjastoon, sillä siellä pitää uusia lainaajatiedot vuoden välein käymällä näyttäytymässä. Ihmeekseni huomasin, että tutkimushankkeen kiinnostavuus ei sittenkään ole kadonnut. Niinpä minulla oli Tampereelle palatessani taas kassi täynnä syytä ja perustetta, intentiota ynnä muuta käsittelevää kirjallisuutta. “Teko” on kehitteillä ja käsikirjoituksen parissa riittää vielä puuhdetöitä.

Siirry kommentoimaan kirjoitusta tai lähetä seurantailmoitus (trackback) omalta sivustoltasi.

Kommentoi kirjoitusta

Voit käyttää kommentissa seuraavia XHTML-tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Maija Maura M. Tuomaala on toteutettu WordPress -julkaisujärjestelmällä
Tilaa tästä sivuston artikkelit RSS-syötteenä tai kommentit RSS-syötteenä
Log in